Autoliiton matkailututkimus 2018

Autoliiton matkailututkimuksen mukaan Saksa ja Viro ovat vahvistaneet asemiaan automatkailijoiden suosikkikohteena ja
Ruotsin suosio on pysynyt ennallaan. Kauaskin uskalletaan lähteä, mutta Venäjää karsastetaan.

Autoliiton tuoreimman matkailututkimuksen mukaan useimmiten matka aloitetaan laivalla Helsingistä Tallinnaan (27 %).
Laivamatkalla suoraan Saksaan matkan aloitti 19 % vastanneista ja kolmanneksi käytetyin reitti oli Turku-Tukholma, jonka valitsi 12 %. Helsinki-Tallinna -reitti on kasvattanut suosiotaan viidellä prosenttiyksiköllä kymmenen vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna.

Matkailuautolla tai –vaunulla matkustaneiden osalta lähtötapa noudatteli yllämainittua linjausta poikkeuksena
kolmanneksi suosituimpana lähtöreittinä laivamatka Naantalista Ruotsiin. Motoristeilla lähtöreitti Suomesta oli vastaava kuin yleisesti kolmen suosituimman reitin osalta. Neljäntenä tuli lähtö lentäen ja viidentenä ajamalla Norjaan.

Saksan asema pääkohdemaana on vankistunut kymmenessä vuodessa ja vuonna 2018 sen mainitsi pääkohteeksi 32 % vastaajista.
Viron suosio on noussut 12 prosentista 23 prosenttiin ja Ruotsi on joka viidennen pääkohdemaa, kuten kymmenen vuotta aiemminkin. Neljänneksi listalla on kavunnut Latvia, viidentenä on Norja, kuudentena Puola ja seitsemäntenä Latvia. Baltian maiden suosion kasvu kymmenessä vuodessa on ollut merkittävä.

Matkailuautolla tai – vaunulla liikkuneiden osalta suosituimmat pääkohdemaat olivat Saksa, Viro, Latvia, Ruotsi ja Norja.
Kaukaisimmista maista Ranska oli sijalla 8 ja Espanja oli 11. Motoristeilla suosituin pääkohdemaa oli myös Saksa. Toisena Norja, Viron ollessa kolmantena. Kaukaisimmista kohteista Italia oli sijalla viisi, Ranska 10 ja Espanja 11.

Kysyttäessä sitä, mihin maahan matkustamista halutaan ehdottomasti välttää, nousi Venäjä ylitse muiden. Ennakkoasenteissa
maata kohtaan esiin nousivat useimmin turvattomuus, liikennekulttuuri, palvelutaso sekä kieliongelmat. Saksan liikennekulttuurille annettiin puolestaan eniten kiitosta, joskin ruuhkat ja tietöiden määrä saivat moitteita.

Paperikartat pitävät pintansa edelleen parhaana tietolähteenä matkaa suunniteltaessa. Ne mainitsi puolet vastanneista.
Toiseksi käytetyin tietolähde oli internetin matkailusivustot (41 %) ja Autoliiton jäsensivut (33 %) sekä painetut oppaat (33 %) nousivat seuraavina matkan suunnittelun apuvälineiksi. Matkan aikana suunnistettaessa navigaattoria puolestaan käytti 80 % vastaajista ja perinteisiä karttoja 59 %. Älypuhelinten osuus reitin etsinnässä oli 50 % ja tabletin 23 %. Matkailuautolla tai –vaunulla matkanneiden suunnittelun taustalla olivat ensisijaisesti paperikartat sekä Autoillen Euroopassa –kirja. Kolmanneksi tärkein oli muut matkaoppaat.

Vastaajista 15 sai matkallaan pysäköintivirhemaksun. Halvimmillaan virheestä selvittiin kymmenellä eurolla Saksassa
ja Kroatiassa ja kallein pysäköintivirhemaksu oli 60 euroa Italiassa. Ylinopeussakkoja matkan aikana kirjoitettiin 23 kappaletta ja muita sakkoja kahdeksan. Näistä kaksi liittyi siltamaksuihin, kaksi vinjettiin ja kolme moottoritiemaksuihin. Matkan jälkeen sakkoja tai maksumääräyksiä lähetettiin 14 maasta yhteensä 55 henkilölle. Saksasta sakkoja tuli perässä kymmenen, Latviasta ja Italiasta yhdeksän ja Virosta sekä Ruotsista viisi. Postitse saapuneiden sakkojen syynä oli useimmiten ylinopeus. Nyt ensimmäistä kertaa ulkomaan matkailututkimuksien aikana postitse lähetettiin enemmän sakkoja kuin mitä matkan aikana oli kirjoitettu.

Ajoneuvoista matkailuautolla tai –vaunulla saatiin toiseksi eniten matkan aikana ylinopeus tai parkkisakkoja. 11kpl. Eniten näitä sakkoja jaettiin henkilöautolla liikkuneille ja vähiten moottoripyörille 3 kpl. Postitse lähetettyjen sakkojen saajat olivat eniten
matkailuautolla tai – vaunulla liikkuneita. Motoristeille lähetettiin postitse sakkoja kahdeksalle kuljettajalle. Tutkimukseen vastanneista motoristeista ei ketään ollut osallisena liikenneonnettomuuksissa. Liikenneonnettomuudet olivat yleisestikin harvinaisia. Henkilöautot olivat tässä tilastossa ykkösiä ja toisena matkailuautot.


Matkailuautolla tai – vaunulla matkanneista matkan kesto oli 36 %:lla yli 29 vrk. 32 %:lla ajomatkan pituus oli 2001-4000 km. Kolme prosenttia matkailuautolla tai –vaunulla liikkuneista olivat tunteneet ajokuntonsa epävarmaksi päivän ajomäärän pituuden johdosta. Sen sijaan vähäinen unimäärä tai mahdollinen promillemäärä aiheuttivat epävarmuutta ajokuntoon vain yksillä vastaajilla. Ajallinen matkan kesto oli 43 % motoristeista 8-14 vrk. Yli 29 vrk matkalla oli kolme prosenttia motoristeista. Yleisin matkan pituus motoristeilla oli 2001-4000 km (42 %). Yli 6000 km ajoi 20 %. 93% motoristeista ei tuntenut ajokuntoaan epävarmaksi missään vaiheessa matkan aikana. Seitsemän prosenttia tunsi epävarmuutta ajamisessa päivän ajomäärän pituuden johdosta. Motoristeilla ei ollut mahdollisen promillemäärän johdosta epävarmuutta ajokunnossa.

Motoristeista 67 % huolsi ajoneuvon ennen matkaa. Kolme prosenttia ajatteli tekevänsä huollon edullisemmin ulkomailla. 90
% ajoi matkan ilman teknisiä ongelmia. Kuusi prosenttia joutui jättämään pyörän korjaamolle ja hakemaan sen myöhemmin. Neljä prosenttia sai pyörän kuntoon paikallisella korjaamolla odotellessa.

Matkailuautolla tai –vaunulla matkanneiden käytetyin paluureitti Suomeen oli laivamatkat Virosta ja Saksasta Helsinkiin
sekä Ruotsista Naantaliin. Neljäntenä oli paluu ajamalla Norjasta. Liikenneonnettomuuksia tälle kohderyhmälle tapahtui kaikkiaan kuusi kappaletta matkan aikana ja 88 % selvisi matkasta ilman ajoneuvon teknisiä ongelmia.





Autoliitto teetti viime vuoden touko- ja syyskuun välisenä aikana ulkomaille tehtyjen lomamatkojen tutkimuksen.
Kohderyhmänä olivat ulkomaille autolla, matkailuautolla, matkailuvaunulla tai moottoripyörällä matkustavat tai ajoneuvon kohteessa vuokraavat matkailijat. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 775 henkilöä. Autoliitto teetti ulkomaan automatkailututkimuksen nyt jo kymmenennen kerran. Ensimmäinen tutkimus tehtiin vuonna 2004.